On tullut aika palata Suomeen, ainakin hetkeksi. Ihana nähdä kaikkia ja halata kunnolla, mutta haikeana jätin Meksikon. Palasinko kotiin vai olenko vain vieraana käymässä? Ison osan elämästäni olen asunut Suomessa, mutta Meksiko tuntuu enemmän kodilta.
Pariisin taivaan yllä.
Pelotti tulla Suomeen yli seitsemän kuukauden jälkeen, mutta mikä ihana tunne olikaan nähdä lentokentällä perhettä ja ystäviä. Todella erikoinen olo. Sitä miettii, oliko poissaolo vain omaa kuvitusta, kun täällä on niin tuttua ja helppoa.
 |
| Ihana mamin koti! |
Hirveä ikävä takaisin myös! Mutta muistot, kuvat ja whatsappi pelastavat ihan kuin tähänkin asti, tällä kertaa vain toisinpäin.
 |
| Viimeisiä päiviä Meksikossa iloiten. Tämän hetken haluan muistaa! |
 |
| Ja tämän! Kauniita muistoja. |
 |
| Tätä kymmenkuista ihanuuttakaan ei haluaisi jättää hetkeksikään. |
Ehdin juhlia Meksikon itsenäisyyspäivää, jota vietetään 15. ja 16. syyskuuta. Kävimme syömässä hyvin ja katsomassa bändiä ja ilotulituksia keskustassa. Monet meksikolaiset eivät sitä kuitenkaan enää liiemmin juhli, koska he eivät koe Meksikoa vapaana valtiona. Itsenäisyyden kriteerit ovat kadoksissa, kiitos huonon valtiojohdon, rikollisuuden ja Yhdysvaltojen vaikutusvallan .
Viimeiset päivät Meksikossa tuntuivat erityisen ihanilta. Loppureissusta en ole matkoja muualle Meksikoon tehnyt, mutta lukuisat turistikierrokset Alanin kanssa ovat olleet kiehtovia. Suosikkini keskustasta on silti edelleen Bellas Artesin kulttuurikeskus ja sen vieressä oleva Alamedan puisto. Voisin istuskella siellä päivät pitkät, nauttia ihmismassasta ja katsella ympärilleni.
Vierailimme viimeinkin kahvilassa nimeltä Café Gran Ciudad. Sieltä näkyy kauniisti etenkin Bellas Artes, Alameda ja Madero, joka on yksi keskustan keskeisistä kävelykaduista.
 |
| Bellas Artes. |
 |
| Suoraan edestä alkaa aina yhtä suosittu Madero. |
 |
Alamedan puisto ja taustalla Torre Latino Americano,
sekä Alan siellä poseilee. |
Käytiin ihastelemassa Meksikon pääpostia. Valitettavasti ovet ovat suljettuina viikonloppuna, mutta ovien aukoista pääsi ihastelemaan edes osaa rakennusta.
 |
| Meksikon pääpostin aula. |
 |
| Paalulta paalulle hyppivä kattutaiteilija. |
 |
Pilkahdus Bellas Artesia.
|
Katuelämää keskustassa meksikolaiseen tyyliin. Aina löytyy nähtävää.
 |
| Casa de los Azulejos - "Kaakelitalo" |
 |
Jäätiin hetkeksi kuuntelemaan upeaa Jazz-bändiä.
Loistopaikka keikalle, vähän liikennettä paljon väkeä |
 |
| Akropatiaa Maderolla. |
 |
| Wow! |
 |
Maderolla voit vaikka kohdata Batmanin keskustelemassa Helinäkeijun kanssa.
|
Maderon läheltä löytyi uusi tuttavuus. Kauniilla sisäpihalla voit syödä hyvin tai löytää meksikolaista käsityötä.
Maderon varrelta löytyy kaksi kaunista kirkkoa, Iglesia de San Felipe de Jesús ja Iglesa de Profesa.
Iglesia de Profesa kirkolta löydettiin hieno valokuvanäyttely keskustan rakennuksista.
 |
| Madero |
 |
| Kirjoitettiin muutama mukava kommentti näyttelystä. |
Sanoja Meksikon kaduilla kuolemasta.
 |
"Miten epäoikeudenmukainen, kelju ja v-mäinen kuolema on, ei
tapa meitä vaan heidät joita rakastamme." |
