Pääsiäislomailua ja synttäreitä

Nyt on lomat lomailtu ja huomenna alkaa taas arki. Helsingissä oli mukava päästä piipahtamaan. Viikonloppuun mahtui niin omien kuin kaverin synttäreiden juhlintaa. Sukulaisia, ystäviä ja ihania hetkiä!

Pieni synttärilahja itseltäni, etten vain unohda Helsinkiä.

Lauantai alkoi perheemme perinteisellä "synttäriyllärillä". Ei enää niinkään yllätys, mutta ihana tapa jos olemme kaikki kolme saman katon alla. Aamulla synttärisankari herätetään onnentoivotuksin ja leivostarjottimin. Lahjat avataan ja ollaan vain hetki keskenämme. Tykkään tästä perinteestä ja tahdon jatkaa sitä Alaninkin kanssa. Sain lahjaksi jalkahoidon tai jonkun muun omavalintaisen rentoutumishoidon. Lahjan käytän rauhassa sitten kun olen muuttanut Helsinkiin ja äitiyslomani on alkanut. Synttäripäivä oli kaikkiaan mitä ihanin.

Päivällä Nora vei minut lounaalle keskustaan. Päätimme käydä kokeilemassa Top Chef -voittajan Akseli Herlevin hampurilaisravintolaa. Naughty Brgr löytyy keskustasta Lönnrotinkadulta. Paljon suosiota saaneelta ravintolalta odotin ehkä vähän enemmän. Ruoka oli silti maittavaa ja saimme masut täyteen.

Ihana Nora.

Bataatti-ranskalaisia sekä sinihomejuustorukola-hampparia.

Keskustasta lähdettiin äidin asunnolle, jonne tuli päivästä iltaan asti sukulaisia ja perhetuttuja syntymäpäivää juhlistamaan. Mukavaa oli ja juuri sopivan rentouttavaa. Tältä vuodelta saivat synttäribiletykset jäädä väliin.

Noran kanssa masukuva <3

Tein maukkaan vegaanisen porkkanakakun, ohjeen nappasin kämppikseltäni. Hän oli löytänyt sen Chocochili-nimisestä blogista. Pieniä muutoksia tein ohjeeseen, jolla pohjasta tuli täyteläisempi. Käytin soijamaidon sijasta soijavispikermaa ja päällisessä tavallista tuorejuustoa.

Perjantaina vietettiin Ellan synttäripippaloita ja pääsin pitkästä aikaa tapaamaan Haaga tytsyjä! Mukavaa oli, vaikka lähellekään loppuun asti en jaksanut biletystä. Kotona jo ennen kymmentä.

Onnea meille molemmille!

Synttärisankari ja jätskikakku.

Rakkaat!

Meistä ei vain millään saanut hyvää kuvaa kaikista...

Sunnuntaina oli jo paluu Tampereelle, työt kutsuivat. Pomo oli jättänyt meille pienet pääsiäisyllätykset, piristi päivää!

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kamala ikävä, Meksiko tule jo!

Selailin viikonloppuna tietokoneeni kuva-arkistoja ja ikävä Meksikoon kasvoi entisestään. Odotan innolla kesän loppua ja lentokoneeseen nousua. Sitä ennen tapahtuu kuitenkin vielä valtavasti, Alan tulee Suomeen ja pikkuisemme syntyy. Tulevaa odotellessa katselen kuvia ja muistelen ihania aikoja.

Suuresti ikävöin tätä rakasta hönöä.

Oli ihanaa kun veljeni Bruno ja hänen tyttöystävänsä Helmi tulivat Meksikossa käymään kesällä 2015. Pyörittiin kuukauden päivät Mexico Cityssä ja muuallakin. City on kaunis kaupunki ja Arjan asunnon katolta avautuu upea katselupaikka. Kaupungin reunoja ympäröivät vuoret, tunnetuimmat niistä ovat kaksi tulivuorta, jotka meksikolaisten mukaan piirtyvät raskaana olevana naisena Iztaccíhuatl ja häntä suojelevana sotilaana Popocatépetl.

Lemppari kuva lemppari pariskunnasta Foro Shakespearin edessä.

Kyseisen illan kattoseikkailuilla valitettavasti ilma oli sen verran saastunut ja sumuinen, ettei näitä vuoria päässyt ihastelemaan kunnolla. Tunnelma oli silti kohdillaan ja auringonlasku kaunis.

Rankkaa kiipeämistä huipulle.

Iltahämärä laskeutuu miljoonakaupungin päälle.

Maailmankansalainen ja perinteeksi muodostunut maisemaposeeraus.

Turistit

Sisko ja veli

Ikävä on myös pitkiä hiuksia, Meksikosta lähtiessäni kävin
leikkaamaassa ne lyhyen lyhyiksi.

Monilla kaupunkikierroksillamme pääsimme myös tutustumaan upeaan meksikolaiseen perinne-esitykseen, Los Voladores de Papantla, Papantlanin lentäjiin. Se on Papantlasta tulevien alkuperäiskansojen seremonia, jolla he aikanaan lepyttivät jumalia ja pyysivät sadetta. Esityksessä viisi miestä nousee korkean ja kapean puisen pylvään päälle. Yksi heistä jää seisomaan huipulle soittamaan huilua. Toiset neljä kietovat lanteillaan olevan pitkän narun pylvään ympärille ja tiputtautuvat pylvästä kiertäen pikkuhiljaa alaspäin. Miehet myös perinteisesti itse kirjailevat omat asunsa. Näillä miehillä oli melko yksinkertaiset helmikoristukset, mutta esitys oli vaikuttava.

Tässäpä tarkemmin kuvaa helmin koristellusta asusta.

Ikävä on kova!