Teatroa.

Yksi kuukausi, kaksi teatteria ja kolme näytöstä takana! Aika menee huimaa vauhtia, etenkin kun pikkanen kasvaa ja kasvaa. 12 senttimetriä kolmessa kuukaudessa. Tää pikkuneiti tulee menemään ohi mun pituuden mennen tullen…

Hieman yli kuukausi ollaan nautittu Meksikosta, ystävistä ja sukulaisista. Tahti on ollut hidasta, ei jaksa joka päivä juosta paikasta toiseen. Periaatteella, että korkeintaan yksi meno per päivä. Tulee muuten turhan raskasta. Haluan nauttia hetkistä ja ottaa asiat ilman turhaa stressiä. Yksi päivä kerrallaan, mottona toimii edelleen!

Ihanaa on myös päästä välillä vapaalle, hetken paussi ja olla vain Alanin kanssa. Hyvät puolet kun asuu anopin kanssa saman katon alla, voi helposti muutamaksi tunniksi jättää tytön hänen hoiviinsa. Päästään teatteriin tai nurkan taaksee syömään hetkeki takoja illalla. Ollaan tosiaan nähty jo kolme teatteriesitystä. Entisellä harkkapaikallani kävin katsomassa El Loco y la Camisa -nimisen esityksen, jossa Alan työskentelee. Kertoo tavallisesta perheestä ja heidän välisistä suhteistaan, kaikki muuttuu lopussa täysin absurdiksi. Todella hyvä! Toinen Forolla katsotuista nätelmistä on nimeltään El Sueño profundo, syvä uni. Ideana ei sinällään huono, mutta vaikutti vielä hieman keskeneräiseltä, olisi tarvinnut hiomista. Mies joutuu koomaan ja kamppailee alitajuntansa kanssa, yrittää muistaa mitä tapahtui ennen onnettomuutta ja kuinka herätä tästä kaikesta. Vaikka esityksistä voi olla montaa mieltä, Forolla vierailussa voi nauttia muustakin, kahvitella tai syödä alakerran baarissa. Pikkuneitikin on jo päässyt pariin otteseen tutustumaan teatteriin. Onhan se paikka jossa hänen vanhempansa tutustuivat vähän yli vuosi sitten.

Maissikakkusia ja meksikolaista suklaata.

Teatro Milanissa samoilla alueilla kävimme katsomassa Dublinin. Siitä tykkäsimme kovasti. Kertoo 1900-luvun alusta, kun irlantilaiset vastustivat Englannin kuningasta. Näytelmä oli todella viihdyttävä, sääli vain, että katsojaluku oli semisti pieni. Toivotaan, että loput esitykset täyttyvät paremmin.

#outfitofthatday

Rakastan jokaista hetkeä pikkuisen kanssa kotona tai liikkeellä. Nautin silti jokaisesta kahdenhetkisestä ajasta Alanin kanssa. Mielestäni näin sen kuuluukin mennä. Tarvitsen omaa aikaa ja varmasti jokainen sitä kaipaa! Sinun ei kuulu omistaa koko elämääsi lapsellesi, oma nautinto on myös tärkeä. Tietenkin nyt tietyissä rajoissa, onhan pieni ihminen suuri vastuu. Välillä on ihan kiva laittaa hajuvettä korvalepyköiden taakse, heittaa korkkarit jalkaan ja pukea minkä vain asun miettimättä onkohan sen kanssa nyt helppo imettää!

Jatketaan samaan malliin ja nautitaan elämästä!