tiistai 16. toukokuuta 2017

Senguio, my new love!

Vietettiin kokonainen viikko Senguiossa, pieni kylä Michoacanin osavaltiossa Citystä lounaaseen. Lähdettiin matkaan kevyin varustuksin muutamaksi yöksi. Luonto, rauha ja sukulaiset saivat jäämään muutamaksi yöksi lisää.


Alanin isä ja hänen sukunsa ovat kotoisin Senguiosta ja itse hän asui siellä lapsuutensa. Siksi paljon muistoja, näytettävää. Ensimmäinen yö nukuttiin hotellissa, joka on rakennettu Alanin lapsuuden kodin tiloihin. Siellä levättiin ja siirryttiin seuraaviksi öiksi hänen sedän talolle. Loppuviikosta sinne tulivat kaikki sedät, tädit ja serkut! Päästiin sukuloimaan oikein toden teolla ja pikkainen tutustui Garcia-sukuun vähän enempi.

Reissu oli ihana! Rakastuin Senguioon. Ihana rauha, kaunis pikku kylä. Käveltiin katuja, syötiin hyvin ja epäterveellisesti, patikoitiin kylän laitamille, ylös ja alas. Nähtiin sukulaisia, ystäviä, eläimiä. Syötiin miljoona tortas, meksikolainen perinne leipä sisältäen mitä ikinä haluatkaan. Paljon hedelmiä, kahvia ja paikallisia leivonnaisia polvoroneja.

Matkalta tuli mukaan muutama kuvanen. Yläilmoista, ruohosta, rakkaan luontotutkimuksista, kantamisesta, värikkäistä seinistä, hylätyistä taloista, kaktuksista, kasveista, kukista, mandariineistä, hymyistä, äitienpäivästä, naurusta, ikävästä, hautausmaasta, isoisästä, kaikesta kauniista, rakkaista. Haluan sen kaiken jakaa teidän kanssanne. Ehkä joku päivä sinne päätätte eksyä.




Muutaman mutkan jälkeen pääsimme lopulta Senguioon.


Alan esittelee entistä lapsuuden kotia.













Maanantaina tutustuttiin lisää kaupunkiin, käytiin syömässä hienossa ravintolassa, ostettiin kukkia ja vierailtiin hautausmaalla. 

















Näkymä hautausmaalta kylälle.


Tiistaina herättiin kauniiseen aamuun, touhuiltiin uudella pihalla, tutustuttiin luontoon ja käveltiin kaupungin laitamille. 






















Keskiviikkona nähtiin ystäviä kaupungin yllä, juhlittiin äitenpäivää ja nautittiin!







Torstaina tutustuttiin työpajaan, oltiin keskenämme, rauhassa, perjantaina talon valtasivat sukulaiset, höpinä, äänet, ihmiset. 







Lauantaina käveltiin huipulle, käveltiin alas, katsottiin maisemia, juostiin sedetta pakoon, söimme ison pöydän ääressä, valvottiin myöhään, naurettiin ja syötiin ruhtinaallisesti. 




 Sunnuntaina ostettiin tuliaiset ja otettiin bussi kohti kotia! Illalla syömään abuelan kanssa ja juhlistamaan äitienpäivää. Soitto omalle äidille, toivotukset. Illalla nukkumaan väsyneinä, mutta iloisina. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti