Pikkuhiljaa tässä viikon aikana on joulumieleni noussut lämmöstä ja auringosta huolimatta. Ei sillä, että valittaisin säästä, onhan tämä mukavampi kuin räntäsade pimeydessä. Mutta, tämä ei ole sää mihin olen tottunut jouluna, vaan täysin päinvastoin...
Kokeiltiin muutamia selkäsidontoja.
Viikolla vierailimme pikkaisen kanssa setäni, tätini ja heidän lapsensa luona. Vaihdettiin lahjat ja hetki oltiin yhdessä. Jouluna ei tulla olemaan saman pöydän ääressä, mutta näin pienesti päästiin jo yhdessä joulusta nauttimaan. Ruokana toimi hyvin kahvi ja pulla! Rakas pääsi myös näkemään läheltä joulukuusen, meidän oma on ihan pikkainen piperrys vain.
Olen halunnut tuoda Suomiperinteitä mukaan elämäämme ja nyt jouluna muutama on jo päässyt osaksi. Ihana Mimmi toi vieraillessaan Suomesta muumijoulukalenterin ja se on ollut kova juttu! Aina sen nähdessään alkaa pienen kädet huitoa solkenaan ja kiljunta raikaa.
Tänään vuorossa oli pipareiden koristelu. Piparit sain jo valmiiksi leivottuina lahjaksi, joten sokerimassalla kuorruttaminen jäi meidän tehtäväksi. Alanin äidin sekä veljen kanssa niitä koristelimme kirjaimin ja kuvin. Nyt on kasa pipareita odottamassa jouluaatoksi ja sunnuntaina aamulla päästään nauttimaan riisipuurosta. Suomi mainittu! Vai miten se meni...
Ihanaa joulua kaikille tasapuolisesti täältä Meksikosta!<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti